Minä puhalsin kirjahyllyni kumoon.Se kaatui pitkin lattiaa ja hajosi.Ruuvit pettivät,hyllyt repesivät.Kaikki oli hetken hiljaista.Huoneessa leijui pölyverho,joka hiljalleen laskeutui alas.Minun kirjahyllyni.
  Minun Tulimaani oli kuin maailmankartta,täynnä värikkäitä palasia,jotka kietoutuivat toistensa lomiin.Kirjojen sivuilla ihmiset ja olennot oikoivat jäseniään pamahduksen jäjiltä.Kaikki oli hetken kaaosta,kaikki huusivat vaikka ääni oli heidät jättänyt.
  Kasan alta huomasin kätesi,johon jälleen tartuin.Vedin sinut maailmaani päiväkirjani hajonneilta sivuilta.Älä pelkää,minä rakastan sinut taas ehjäksi ja sitten me rakennamme uuden Tulimaan rakkaudestamme.