Istun pihakeinussa.Edessäni avautuu maisema,jonka keskellä kulkee tie.Vaaleanruskea hiekkatie matkalla peltojen välissä,ohi omenapuiden.Tien reunustan omenapuut ovat vanhat.Kantaneet monet sadot.
  Elämäni omenapuut ovat kerran kukkineet.Valkoisissa kukissa olen kävellyt kirkon pitkää käytävää kohti mustaan pukeutunutta rakastani.Kävellyt pitkän tien alkuun.Tien,jonka varrella ovat omenapuuni kantaneet satoa,kypsyttäneet rakkauden hedelmistä kolme lasta.Kaikilla punaiset posket
  Useasti ovat haaroittuneet elämäni puut.Kurottaneet oksansa valoon ja varjoon.Muutama oksa on vuosien satossa katkennut.Uusia versoja kasvaa joka kevät.Talvisin jänis maistaa kaarnaa.
  Puut ovat kokeneet helteet,syysateet ja pakkaset.Välillä ovat kärsineet kuivaa ja toisaalta myös runsaita sateita.Tuimat tuulet ovat harventaneet heikompia oksia.Pystyssä ovat pysyneet,Juuret ovat syvällä maassa.
  Keinautan keinua.Tuuli hyväilee kasvojani.Poimin maasta omenan.Maistan tutun maun,makuni tästä maailmasta.Minun omenapuuni hedelmä.